Illalla kävin nautiskelemassa Porin Jazzin uudesta ”tunnelmasta”. Kyseessä oli must-juttu, sillä saamattomuuttani en ole kertaakaan päätynyt Kuuban ja Ray Cooderin lahjan maailmalle, Buena Vista Social Clubin, keikalle. Kyse oli jäähyväiskeikasta, joten nyt oli viimeinen mahdollisuus. Hommasin liput jo äitienpäivälahjaksi puoliskolle, joten nyt ei heikko sääennustekaan pysäyttänyt.
BVSC oli ymmärrettävästi jo hieman jotain muuta kuin ennen, niin monta alkuperäistä soittelee jo pilvien päällä. Omara Portuondo, 85 v, jaksoi kuitenkin vielä lavalle. Kyse ei nyt ollut niinkään huikeasta musiikillisesta elämyksestä vaan aidosti jäähyväisistä ja vanhojen kuubalais-starojen kunnioittamisesta, Chuco Valdes, Ibrahim Ferrer, Compay Segundo…! Heitä voin kuunnella levyiltä, mutta jazzeista jään kaipaamaan vanhaa aitoa pick-nick-meininkiä ennen nykyistä Ei Omia Juomia -linjausta, vaikka en ole Kirjurin ruohikoita eläissäni paljoa kuluttanutkaan. "Ennen oli kunnollista", kuten ylikomissario Rauno Repomies aikanaan lauleskeli. En laita linkkiä, koska pätkässä mainitaan myös huumet.
Tänään sunnuntaina lähdin melkein pystymetsästä Periksen ja PJH:n järjestämälle Pirkan Hölkälle. Kiitos P-P –kaksikolle logistiikan järjestämisestä! Eivät jalat ihan tuoreet tänään olleet, mutta jotenkin niillä läpi nylkyttelin.
Reissun ehdoton tähtihetki oli se, kun tovin aikaisemmin meidät soratiellä ohittanut neljän maasto-hesselin joukko löytyi samalta polulta meidän edestä. Kovasti pojat sotkivat poljinta, mutta ei voinut mitään, pakko meidän oli huudella, että VASEMMALTA OHI! Kolme näistä joutui antautumaan, mutta olisittepa nähneet sen, joka pääsi karkuun! Kaveri tajusi tilanteen ja käytti vapaan baanan täysimittaisesti hyväkseen. Meille kuitenkin 3-1. Peris kommentoinee sitä, mitä maastopyöräilijälle merkitsee se, että juoksijat vetävät kengällä edelle.
Juomarepussa oli nyt kokeilla Isostarin napeista sekoitettua juomaa. Juoma toimi ihan hyvin, mutta nyt juomapussi on sisältä nätin keltainen. Ne väriaineet urheilujuomissa eivät ole kovin hyvä idea.
Ikivanhalla Garminillani matkaa kertyi 32,74km, missä on n 150m:n ero PJH:n uutuuttaan hohtavan Garminin matkaan. Suunnon GPS Track PODilla 1 min tallennusvälillä matkaa kertyi 31,25km. G:n akku näytti runsaan kolmen tunnin lenkin jälkeen 0% lataustilaa, vaikka 100:lla lähdettiin. Taannoinen uuden akun kolvaaminen ei siis tuottanut ihan haluttua tulosta. Uutena laitteen akku kesti jopa n. 8 tuntia varsinaisessa käytössä. Suunnon PODissa oli positiivista, että akun varaustilaa oli jäljellä 94%. Riittäisi 1min tallennuksella oikein hyvin 24h roksuun.
Hyvä viikko takana, juoksua kertyi 131km, jossa pari pitkistä, pari puolipitkistä ja lyhyemmät sekä poikkeuksellisesti vain 1 lenkki/pv.
Loppuviikkoa osaltaan kertaili Kapu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti