Historiikki

Tiimi on kisaillut jo vuosia, tosin harvakseltaan, sillä rogaining-kisoja ei ole kovin usein. Pitkää historiikkia ei tässä käydä läpi, mutta tiivistetäänpä käydyt kisat tulosten ja opiksi otetun tai otettavan muodossa. Eli Vimpat-rogaining –tiimin lyhyt oppimäärä:

Siikaneva, 8h, 2009. Tuloksena DNS.
Tästä tapauksesta opittiin vain se, että kisaa edeltävänä iltana ruisleivän päällyksenä syöty virolainen purkitettu savukilohaili voi alkaa elämään yllättävän vilkasta uutta elämää rogainistin vatsaan päästyään. Aamuyöstä vessan lattialla kylmähikilammikossa maatessaan kapu katui raskaasti ettei pitäytynyt pelkkään Minora-kumijuustoon. Aikaisin aamulla oli soitettava Perikselle EPEK-viesti ja kisareissu jäi käymättä.

Raasepori, 8h, 20.8.2011. Tuloksena sija 15/50.
Tästä reissusta opittiin ainakin se, että rastipisteet voivat rogainingissa olla aika suurpiirteisesti sijoittuvia ja karttakaan ei varsinaisesti aina tue suunnistuskartan avulla rasteja hakemaan tottuneen työtapaa. Raksis oli vielä alustanut reissua kehumalla hienoja kangasmaastoja. Karu totuus oli, että matkaa taitettiin kaiken maailman pöpeliköissä.

Jämi, Mini-Rogaining 5h, 2011. Tuloksena sija 13/69.
Tästä reissusta ei ole mitään ihmeellisiä muistoja, kuin että hyvä reissu oli ja aamulla taisi olla kylmä.

Hyytiälä, MTB-Rogaining 3h, 26.5.2012. Tuloksena sija 2./?.
Täällä opittiin se, että rogaining on joukkueurheilua ja että yhdenkin miehen tiimi on joukkue! MTB-rogaining havaittiin varsin hauskaksi lajiksi. Peräsmies voitti arvonnasta kauan havittelemansa retkiluistimet. Niitä oli haviteltu niin kauan, että luistimia ei ole raaskittu käyttää vielä kertaakaan.

Teisko, 8h, 2012. Tuloksena DNS.
Taas tuli oppia ravitsemusrintamalla. Peräsmies oli hesselöinyt tapansa mukaan koko kevään suu auki ja palkinnoksi tuli kampylobakteeri, turta olo ja pohjakunto sekä nivelkivut. Lisäksi tämän tapahtuman antia päästiin hyödyntämään myöhemmin, vuonna 2014, kun Teiskossa 24-tuntisen suorittanut Vähämielisten Rammstein antoi kirvelevää käytännön kokemusta hankkineena arvokkaan vinkin tiimiläisille: vaseliinia haaruksiin ja ahteriin reilusti!

Jämi, Mini-Rogaining 5h, 21.10.2012. Tuloksena sija 5/46.

Ikaalinen, Kesäillan rogaining 3h, 2013. Tuloksena sija 5/27.
Tällä reissulla opittiin, että Itsku ja Mätsky juoksee alta vintsaa maastossa kuin maastossa. Me ei!
Oma vintsaa lähennellyt alkuvauhti opetti, että maltillinen alku voisikin olla hyvä idea.

Sappee, 7h MTB, 10.8.2013. Tuloksena sija 6/11.
Kapu lähti liikkeelle kuin Mark Cavendish loppusuoran kiriin ja joukkueen kilpahesseli oli ihmeissään kaverin pyöräkunnosta. Kirimiehelle ominaiseen tapaan väkevä vauhti ei ihan viimeistä Sappeen nousua kantanut, vaikka peräsmies oli apukuskina yrittänyt antaa peesiä. Tuloksena oli toistaiseksi ainoa yliajalle mennyt suoritus. Alunperin tuonne oli tarkoitus lähteä tossuilla, mutta jaloissa taisi olla pientä kremppaa.

Ikaalinen, Kesäillan rogaining 3h, 2014. Tuloksena sija 6/33.
Tiimi sai arvokasta oppia reitin suunnitteluun SM kultamieheltä; pilkkijakkaralla istuen, kädellä näyttävä yläkaaren heilautus kartan yli ja suuret linjat suunnitelmaan sekä suorat reitit maastossa. Peräsmies oli kovilla paukusta lähtien ja vielä kovemmilla kotimatkalla, kun pakki meni ihan sekaisin. Kapua jännitti koko matkan, ettei johtotähden penkit rapaannu.

Hailuoto, 24h, 9.-10.8.2014. Tuloksena XV-sarjan pronssi ja kokonaiskisan 8/47.
Ehdottomasti hienoin reissu! Etukäteen jännitti, miten jutut kantaa kun alkaa väsy painaa. Karvalakkejakaan ei tarvittu, mutta karvalakit tarvitsivat meitä. Viimeinen kymmenen kilsaa oli raastojen raasto, mutta siitäkin selvittiin.
Opiksi voisi ottaa energian suunnittelussa. Vuorokaudessa ei tarvitse viikon eväitä ja patukat alkavat maistua vähemmän herkullisille jossain vaiheessa reissua.

Tampere, Yö-Rogaining 8h, 7.-8.11.2014. Tuloksena sija 8/54.
Tämäkin oli hieno kokemus! Kisaan lähdettiin hämäysmielessä kahtena 114-vuotiaana afgaanisissinä. Voittoa ei siltikään tullut. Oppina tästä reissusta voisi olla se, että lämpimiin sukkiin kannattaa panostaa ja muistaa suunnistaminenkin. Onhan kuitenkin kyseessä suunnistuksen sukulaislaji. Pimeässä lumisessa metsässä kannattaa toimia jollakin muulla strategialla kuin yrittämällä suunnistaa kartan polkujen avulla tai seuraamalla viimeisimpien kulkijoiden jälkiä.

Suunnistustreenit.
Tiimi on pyrkinyt edistämään suunnistuskokemustaan tekemällä säännöllisesti vuoden ainoan yhteisen suunnistustreeninsä heinäkuisessa Hämyslavan maastossa Noki-rasteilla. Kapu harjoittelee suunnistukseen keskittymistä, kun peräsmies tekee omaa tehtäväänsä eli jauhaa lakeista ja muista vähemmän suunnistuksellisista asioista sekä tähystää. Peräsmies taasen saa arvokasta oppia olla häkeltymättä, vaikka kanssakilpailijat, nuo sienestyksen armoitetut, meuhkaavat metsässä rastin piilotuksesta tai ajavat Transporttereilla Hämyslavan tietä sladissa omaa kesken jätettyä suoritustaan manaten kivien sinkoutuessa omaan suoritukseen keskittyvien päälle. Vieläkin otsassa kuhmuja viime kesän jäljiltä. Ihme laji!

Näin muistelevat Kapu ja Peris.