Tämä viikko menee otsikon mukaisen uuden treeniteeman puitteissa. Olen nimittäin tuuminut, että muutamaa vammavuotta edeltäneen vuosien kilometripuurtamisen sijaan lähinnä herkistelen ja annan vain lahjakkuuden tulla lähes itsekseen esiin. Huhtikuun tienoilla sen pitäisi tapahtua. Talven maksimikilsat viikossa ovat olleet 104. Tällä viikolla olen toistaiseksi juossut vain parin päivän työmatkat, 16 km/pv. Tänään oli ensin aikomus käydä hallilla, mutta eilen tekemäni lohisopan jämät lämmitettynä vei voiton. Vatsa täynnä ei voi juosta kuussatasia, joten annoin taas lahjakkuudelle tilaa tulla.
Pientä epävarmuutta tähän tietysti sisältyy, kun ei ole aikaisemmin varsinaisesti tullut kokeiltua juosta pelkillä lahjoilla. Aina kun olen laittanut maratonin kalenteriin, on siitä alkanut harjoittelullinen verilöyly. Varmuuden vuoksi en ole vielä laittanut maratoniakaan kalenteriin. Lasinaluseen se kuitenkin jälleen kirjataan runsaan viikon päästä.
Lauantaina olisi talven toiset talvirastit, pitkä matkan karttatilaus on vetämässä ja riskillä mennään.
Toteaa Kapu
En koskaan unohda hetkeä, jolloin juoksin yhden maravalmistautumisen viimeistä kovaa VK:ta. Puljun risteykseen oli pysähtynyt auto. Ikkuna oli auki ja stereoista raikasi "mikä on kun ei taidot riitä..." ja autoilija huusi perään jotain saman tapaisia kommentteja. Päätelmänä tästä: lahjaton kohtasi vielä lahjattomamman, syntyi lahjomaton roksutiimi. Tarinan huutelija oli Kapu ja kannustuksia saanut nylkky on varmaan helppo arvata...
VastaaPoista