Taas hallijuoksua

Eilen olimme hallissa loskaevakossa. Aluksi juoksenneltiin tonneja ja muutaman jälkeen erkanimme omille vetomatkoillemme. Tässä tavassa voi olla järkeä kun kullakin on kuitenkin eri tavoitteet sekä kisa-ajankohdan että kisavauhdin suhteen. Ja nythän alkaa olla jo kevät pitkällä.

Itse piirsin alkuviikosta kalenteriin Varsovan maratonin Vapun alle. Jospa paniikinomainen paluuni tonneille aikaisemman Ei tonneja -uhon jälkeen johtui siitä. Taidan yrittää kaivaa maratonkuntoa esiin entisin metodein, mutta hieman kevennetysti. Tärkeimmät jutut itselleni ovat tonni- tai 4min -sarjat runsailla toistoilla ja lyhyillä palautuksilla, 10-15 km veksit ja kiihtyvät pitkät.

Peris valitteli huonoa kulkua, mutta kuvan perusteella kulkee hienosti! Molemmat jalat ovat korkealla ilmassa ja ihailevat katseet saattelevat adonista kohti päätyseinää...

Eväjalkainen vedessä elävä petoeläin

Viikon harjoitteluaktit huipentuivat tällä kertaa pelkästään viikonloppuun. Lauantaina raastava Teivo Cup ja sunnuntaina rapsakassa kelissä hölkkäilty järvinen. Yhteensä näillä sai aikaiseksi Teivon 5km testi + n. 5km verraa ja su 26,3km juoksut. No yhtenä ehtoona kävin vanhemman tyttöni kanssa isä-tytär suhdeterapiassa eli opettamassa hänelle lumilautailun ihmeellistä tekniikkaa. Sain esimakua, mitä on tiedossa, kun alan näillä näppäimillä opettamaan hänelle ajoluvalla autoilua. Imaamikin selvisi ko rastista, joten pakko kait se on itsekin yrittää.

Arkiviikko meni sukkuloidessa Hesan ja parin kerran Turun välin reissaamisessa. Se ei varsinaisesti harjoittelumielialaa nostattanut, joten arki-iltojen tuloksena oli pitkiä yöunia ja sohvalla lojumista. Joku flunssapöpö selvästi vaani koko viikon ja yritti ottaa yliotetta. Lauantaiaamun pitkällisen harkinnan jälkeen päätin kuitenkin lähteä Teivoon toivoen, että turta kroppa on vain korvien välien aikaansaannosta. Paikanpäälle saavuttuani mielialaa nosti Moguli, joka piti perilliselleen biologian opetustuntia: "Tuolta tulee Hylje!" Ja kun juoksussakaan ei ollut kyse korvienväliflunssasta eli eteneminen oli työlästä junttaamista alusta asti kipeillä reisillä tai takaevillä, heräsi ekalla kilsalla kysymys, miksi lähdin. Teivon löylyissä olo oli kuitenkin kuin uudestisyntyneellä eli loppujen lopuksi lähteminen oli oikea ratkaisu. Pöpölle oli näytetty kaappia!

Sunnuntaina lähdettiin Vintsaajien porukkalenkille. Kapu oli onneksi etukäteen luvannut, että Teivon jälkeisenä päivänä otetaan palauttavasti ja paineita ei ollut viikon takaiselle hörhöilylle. Vintsaajien Top Gun -ryhmä lähti jo ekan vintsan jälkeen omille teilleen alittamaan vintsaa ja me taasen tulimme Kapun, Mogulin sekä Maton kanssa tasaisella rauhalisella vintsaa päällyttävällä vauhdilla (5.20min/km) perästä. Matto otti vielä mallikkaat lisurit päälle. Suoramajärvellä sijaitseva legendaarinen luultavasti maailman eniten yksityiskäytössä juostu Tunturi oli ilmeisesti palanut tai sitten varastettu, kun Matto oli lähtenyt kanssamme ulkoilemaan.

Ensi viikolla kuuleman mukaan pääsee halliin ainoastaan torstai-iltana. Alkuviikko menee kuninkuuslajin parissa Werstaan spinning -studiolla ja torstaina voisi yrittää juntata tonneja. Maaliskuun loppu lähenee ja uhoamisen ensimmäinen osa pitäisi pystyä lunastamaan. No onneksi välissä on talviloma ja viikon lumilautailut. Vuorossa on keskidieettiä. Seuraavalla viikolla eli maaliskuun alussa on vuorossa Lidl -laihis. Se on yhtä varmatoiminen kuin sinisen junan vessa. Syön joka päivä Lidl:n sugar free keinosokeroituja kurkkupastilleja (kaikkia eri makuja mutta menthol on paras, koska maistuu pahimmalle). Syömisen seurauksena pakki menee niin sekaisen, että mikään ravintoaines ei takuulla imeydy. Olen havainnut tuon tehokkaimmaksi ja helpoimmaksi dieetin boostaajaksi. Suosittelen, mutta max viikko kerrallaan ja kolme pastilliaskia per päivä!

TC on taas rynnitty

Tämän puolenkuun kohokohta oli Teivo Cup eli TC. Kynnelle kyenneitä oli nyt 45, mikä lienee hieman alakanttiin kuluvan kauden lukemien valossa. Epäilimme Jämi42:n vaikuttaneen osallistujamäärään.

Reitti oli sama kuin aina, mutta olosuhteet jälleen erit kuin muilla kerroilla! Nyt oli ohkainen irtolumikerros, joka hidasti jonkin verran, mutta myös ilman nastoja juosseet jopa kehuivat pitoa. Itse juoksin IceBugin nastareilla niukasti alle 20min.

Otin tällä kerralla turpiin vanhempien herrojen sarjassa PJH:lta, mutta yritin maalissa lohduttautua ääneen sillä, että en ole vielä edes vetänyt hallitonneja alle 3:30 -vauhtia. Enkö tiedä vedänkö edes. Peris otti koko homman hieman rauhallisemmin, jopa jo tavaksi tulleen ensimmäisten satasten alkuhörhöilyn, jolla on pyrkinyt horjuttamaan Kapun kisakeskittymistä. Tämähän on tiimin kannalta tärkeä harjoitusmuoto WRC:tä varten, silä se opettaa edes Kapua keskittäytymään oleelliseen ympäristön häiriötekijöistä huolimatta.

Kisan jälkeen julistettiin juhlallisesti Tampereen polkujuoksu Cup osaksi Vimppa -tiimin WRC2015 -harjoitteita.

TC:n tulossivut ovat muuten aika tavalla tavallisia kisatulossivuja viihdyttävämmät. Muutamalla napin painalluksella havistelin hieman historian lehtiä tiimin TC-taipaleen osalta. Haasteet –toiminnolla voi pöyhiä mm. tiimin sisäistä TC-hegemoniaa:

Kaikkiaan osallistumisia on Periksellä 34 kpl ja Kapulla 62. Peris on keskinäisissä ennätysaikavertailussa ajallaan 17.11 (vuosi 2009) parempi ja tuon statuksen hän saanee pitää (Kapulla 17.24 jo vuodelta 2002). Yhteen on isketty tulisesti 20 kertaa vuodesta 2005 alkaen. Vuodet 2005-2007 olivat Kapun hallintaa. Vuodesta 2008 aina vuoden 2014 kisasarjaan kaikki keskinäiset on vienyt Peris. Yllättäen Kapu on kuitenkin nyt kuluvalla TC-kaudella onnistunut muutaman kerran rimpuilemaan maaliin ennen Peristä. Periksellä on 12 Kapun päänahkaa ja Kapulla 8 Periksen vastaavaa, mistä luvuista voi päätellä, että päänahat ovat uusiutuva luonnonvara. Suoritusaikojen nettoerosta tuleekin jo varsinainen turpajuhla, sillä Kapu on hävinnyt Perikselle yhteensä 13:06 eli kohta kokonaisen osakilpailun verran!

Naputteli Kapu

PS. Vimppojen WRC-tiimin blogisivun toimituskunta jatkaa sitkeitä ponnistelujaan tuottaakseen jatkossa myös asiapitoista sisältöä. Sitäkin on luvattu.

Vintsaa vuorovedolla

Järvinen kierreltiin tänään hieman reippaammin. Keli oli kohtalainen viikon takaiseen verrattuna, jäätä, karheaa jäistä lunta ja jopa sulaa, mutta tuuli oli varsinkin Rajasalmessa suoraan vastaisena tosi raju. Peris huolehti lenkin alkupuolen vauhdinpidosta, suunnistuksenomaisista maastokoukkauksista ja miesvoimistelusta aina Epilään asti. Nokian motarin valojen jälkeen Porche-ryhmä alkoi himoitsemaan vintsan keskarista, joten sitä lähdettiin työstämään. Peristä kiiteltiin pitkään hyvästä alkuvauhdista. Vintsan aikatauluun päästiin hyvin jo Ratinassa. Oma keskari oli 4:58/km, matkaa Järviselle tuli Nälkälaaksosta lähtevälle 29km. Eihän tuo ole juuri mitään, mutta tuntui kuitenkin urheilulta.

Omat viikkokilsat olivat 105km ja kaikki löysänpuoleisia. Ihan sopivasti kuitenkin tässä vaiheessa, kun oma välitavoite on maraton huhtikuun loppupuolella. Tässä vaiheessa kautta molemmat tiimin jäsenet työstävät peruskuntoaan omilla tavoillaan, sillä välitavoitteetkin ovat erilaiset.

Kirjasi Kapu

Elämä pelissä?

Tiistai-iltana oli taas jo lähes rutiiniksi muodostunut hallitreeni-ilta. Jokunen viikko sitten kuuntelin Annan ja Pasin tupareissa haltioituneena kahden konkarin (joista toinen SM-pronssimies Eläin) uusia mullistavia treenilinjauksia, joissa perusperiaate on, että ei lainkaan tonnin vetoja! Kaikkia muita vetoja kyllä, mutta ei tonnin vetoja! Niinpä tarkoitukseni oli testata strategiaa ja vetää 10*600m 45s palautuksella. Niin mukaansatempaava tämä uusi treenistrategia oli että kotona totesin sykekäyrästä juosseeni 12 kpl. Ihan vahingossa!

Kaarina Hazardin mainion havainnon mukaan nykyajan ihmisistä jää Somen kautta jälkipolville muistoksi vain kuvia ruo’ista, jotka nämä ovat syöneet. Tässä blogissa halutaan poiketa valtavirrasta, joten liitän tähän kuvan tyypeistä, joiden kanssa olen juossut (joskus, en tällä kerralla). Nuo veijarit juoksivat mm. niitä tonnin vetoja ja kahden tonnin vetoja. Hykerryttävän hauskaa oli ollut heilläkin.

Merkittävä saavutus kuluvalta viikolta koko tiimin kannalta on, että Peris on tuoreessa Juoksija-lehdessä näkyvästi mukana antamassa kasvot halliJUOKSULLE!

Raportoi, totesi ja valokuvasi Kapu

Hiihtokelit

Niin siinä sitten kävi, että Vimppojen vuosipunnituksessa tuli takkiin. Viimevuotisesta painoa oli kertynyt 0,3kg lisää. Etuna tuossa lisäpainossa on se, että yhdistyksen tuki Saariselän MM-kisoihin on euro/kilo. Etenkin Periksen painonajoitus on tässä suhteessa loistava!

Eilen suunnistettiin Talvirastit . Tein kaksi virhettä, joten vuosigaalan jatkoilla lasinaluseen kirjaamani yksi vuoden 2015 tavoite, ehjä onnistunut suunnistussuoritus, ei toteutunut. Sen metsästys jatkuu edelleen. Kilsavauhti oli nyt kuitenkin yli 8 km radalla reilusti alle 5min/km, joka on PJH:n lanseeraama universaali suunnistusvauhtivakio.

Tänään tarvoimme nelissä miehin järven ympäri karmeassa kelissä. Lunta oli tullut yöllä kohtalaisesti ja lisäää rätki silmille koko matkan. Tämäkin reissu oli tehtävä, jotta pysytään keväällä Periksen mukana. Telkussa Jämin SM-hiihtäjät kehuvat keliä raskaaksi.