Tänään juostiin jo perinteikäs Birgitta Challenge kolmannen kerran peräkkäin. Sääksjärven parkkipaikalle saapuessani sain huokaista helpotuksesta; vielä oli vapaata parkkitilaa. Imaami oli mainostanut omassa blogissaan tapahtumasta ja odotin uusia osallistujia ilmoittautumassa mukaan jonoksi asti. Prosentuaalisesti kuitenkin huikea nousu taas uusissa osallistujissa, kun Mjev oli saapunut uutena paikalle. Hienoa! Tästä tulee vielä tällä kehityksellä megatapahtuma viimeistään 2080 luvulla.
Matkaan startattiin klo 8 ja mukana olivat gallardo, Mjev ja PJH. Imaami oli taas hoitanut pari juomapistettä reitille ja kolmas hoitui perinteisesti Kuokkalan Nesteellä. Vauhtia lähdettiin pitämään aavistuksen maltillisemmin kuin vuosi sitten ja hyvä niin. Poluilla oli yllättävän liukkaita kiviä ja useammat lipat olivat lähellä. Yhtä liukastumista en sitten saanut kunnialla hoidettua vaan mätkähdin turvalleni. Vammat olivat lähinnä henkisiä ja turvonnut etusormi. Viikko takaperin kävi polkulenkillä samanlailla eli tämä on nyt vaan hyväksyttävä seuraus vähäisestä juoksentelusta ja polkujuoksusta. Kun jalka väsyy niin lankeemus tuntuu oleman väistämätöntä.
Kuokkalan Nesteelle sinnittelin gallardon ja Mjevin letkassa ja se sinnittely oli kääntynyt Lempäälän asfalttiosuudella todellakin väsyneeksi selviytymisyritykseksi. Ajattelin vielä siinä kohtaa, että tauko palauttaa ja matka jatkuu samalla sinnittelyllä. Ei palauttanut. Liikkeelle lähdön jälkeen oli homma ihan selvä ja huikkasin kavereille kilsan jälkeen, että menkää vaan tuun perästä. Olotilaa voisi kuvailla tummaksi tai oikeastaan sysimustaksi. Olin aivan nakit ja rytmi juosta polkuja oli täysin kadokissa. Harvemmin olen näin pahasti sipannut näissä polkujuoksenteluissa. Kaivoin ryijystä malttia ja päätin ottaa viiden tunnin kohdalla selkeästi kevyen jakson väliin. Kas kummaa n. 20 minuutin kevyempi jakso auttoi palautumaan ja sain taas hölköttelyrytmistä kiinni. Viimeisen tunnin tulin väsyneenä, mutta onnellisena hölkäten maaliin. Kokonaisuutena oli kyllä paljon kovempi reissu kuin etukäteen ajattelin. Matkaa kertyi tänä vuonna gepsiin 46,06km ja aikaa 6.18,59. Viime vuonna aika oli 5.52,39 ja 2014 vuonnakin alta 6h. Tulos ei ihan hirveästi habitusta hivele, mutta kuvasta voi aistia että tein sen mihin näillä lahjoilla tänään pystyin.
Hitaaseen kulkuun saattaa vaikuttaa vähäinen juoksumäärä tyylillä kerran viikossa pidentyvästi poluilla. Muuten olen pysynyt hesselöinnissä ja tällä viikolla konehesselöinnissä. Nekään määrät eivät Vättern projektin jälkeen päätä huimaa. Näillä pohjilla mennään kohti Someroa ja paljon ei ole enää tehtävissä. Pitää yrittää vähän terävämpää polkujuoksua vielä, että askel hioituisi taloudellisemmaksi ja ettei tarvitisi joka juurakosta ottaa vaakalentoa.
Raportin takana Peris
Matkaan startattiin klo 8 ja mukana olivat gallardo, Mjev ja PJH. Imaami oli taas hoitanut pari juomapistettä reitille ja kolmas hoitui perinteisesti Kuokkalan Nesteellä. Vauhtia lähdettiin pitämään aavistuksen maltillisemmin kuin vuosi sitten ja hyvä niin. Poluilla oli yllättävän liukkaita kiviä ja useammat lipat olivat lähellä. Yhtä liukastumista en sitten saanut kunnialla hoidettua vaan mätkähdin turvalleni. Vammat olivat lähinnä henkisiä ja turvonnut etusormi. Viikko takaperin kävi polkulenkillä samanlailla eli tämä on nyt vaan hyväksyttävä seuraus vähäisestä juoksentelusta ja polkujuoksusta. Kun jalka väsyy niin lankeemus tuntuu oleman väistämätöntä.
Kuokkalan Nesteelle sinnittelin gallardon ja Mjevin letkassa ja se sinnittely oli kääntynyt Lempäälän asfalttiosuudella todellakin väsyneeksi selviytymisyritykseksi. Ajattelin vielä siinä kohtaa, että tauko palauttaa ja matka jatkuu samalla sinnittelyllä. Ei palauttanut. Liikkeelle lähdön jälkeen oli homma ihan selvä ja huikkasin kavereille kilsan jälkeen, että menkää vaan tuun perästä. Olotilaa voisi kuvailla tummaksi tai oikeastaan sysimustaksi. Olin aivan nakit ja rytmi juosta polkuja oli täysin kadokissa. Harvemmin olen näin pahasti sipannut näissä polkujuoksenteluissa. Kaivoin ryijystä malttia ja päätin ottaa viiden tunnin kohdalla selkeästi kevyen jakson väliin. Kas kummaa n. 20 minuutin kevyempi jakso auttoi palautumaan ja sain taas hölköttelyrytmistä kiinni. Viimeisen tunnin tulin väsyneenä, mutta onnellisena hölkäten maaliin. Kokonaisuutena oli kyllä paljon kovempi reissu kuin etukäteen ajattelin. Matkaa kertyi tänä vuonna gepsiin 46,06km ja aikaa 6.18,59. Viime vuonna aika oli 5.52,39 ja 2014 vuonnakin alta 6h. Tulos ei ihan hirveästi habitusta hivele, mutta kuvasta voi aistia että tein sen mihin näillä lahjoilla tänään pystyin.
 |
| Väsyneen miehen väsynyt selfie |
Hitaaseen kulkuun saattaa vaikuttaa vähäinen juoksumäärä tyylillä kerran viikossa pidentyvästi poluilla. Muuten olen pysynyt hesselöinnissä ja tällä viikolla konehesselöinnissä. Nekään määrät eivät Vättern projektin jälkeen päätä huimaa. Näillä pohjilla mennään kohti Someroa ja paljon ei ole enää tehtävissä. Pitää yrittää vähän terävämpää polkujuoksua vielä, että askel hioituisi taloudellisemmaksi ja ettei tarvitisi joka juurakosta ottaa vaakalentoa.
Raportin takana Peris
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti