Viikko on vierähtänyt sekä harjoittelematta että harjoitellen. Työreissu riisti minulta kolme omaa iltaa, joten mm. alkuviikon rasti-illat jäivät käymättä. Verkostoituminen esti muunkin alkuviikon iltaliikunnan. Kävin kuitenkin tiistaina tosi hienon 12 km:n aamulenkin Oulussa mm. Hietasaaren ympäri. Kannatti vääntäytyä Perämeren tuiverrukseen!
Torstairastit olivat Paarentien varressa. Ihan pieni osa maastosta oli juostavaakin, mutta suurin osa sitä edustavinta pirkkalalaista shittiä. Siellä on ihan kaikkea muuta paitsi mukavaa juostavaa metsäpohjaa. On se mm. huima tunne kun juoksuvahdista jalka putoaa kivien väliin ja itse siinä alkaa sitten odotella, että meneekö painopiste ihan kunnolla etupuolelle ja polvi nurin vai mitä tässä tapahtuu. Meillä päin on tyyppialustaa n. neljänneskuution kivien muodostamat laajat kivikot, jotka pehmeä vihreä sammal naamioi muka suhteellisen tasaiseksi. Yksi ihan kunnon suunnistushama tuli, kun mielestäni lähdin kompassisuunnalla päin seuraavaa rastia ja maastokin passasi. Jostain syystä suunta oli n 30 astetta väärä ja kartta/maastoyhdistelmä tarjosi samaistusvirheen. Tuli aika iso kierto. Kun vielä maalissa ihmettelin pirhiläisille toimitsijoille vahinkoa, yrittivät nämä vakavalla naamalla vedättää, että kyllä täällä on sellaisia malmialueita, että kompassi ei näytä oikein. Ei ihan mennyt läpi! Pirhiläiset siinä vain toteuttivat tätä vanhaa Vimpat-PirHi –ystävyyteen kuuluvaa perusprinsiippiä, ”V-ittuilu on välittämistä!” No, katsotaan Jukolassa...
Sunnuntaiaamuna teimme Puhiksen kanssa hyvän maastotreenin Pirkkalan metsissä. Itselleni kertyi 12 km metsäjuoksua, josta pieni osa poluillakin, kohtalainen osa taas sitä itseään. On täällä vaan niin hienot maastot! Puhis lohdutteli minua, että jos treenaa Pirkkalan maastoissa ja kartoilla, niin pärjää kyllä missä tahansa muualla. Kiva tietää. Ja hajontoja ei ollut, Peris kysyy tätä kuitenkin.
Vielä parin viikon ajan tiimin jäsenten treenispeksit eroavat kuin yö ja päivä. Allekirjoittanut verryttelee Jukolaa varten sekä metsäjuoksua että suunnistamista ja Peris rakentelee hapenottoa, yleiskestävyyttä ja reisilihasta hesselipoikana valmistautuen Pirkka-vastuisiin. Näiden väliprojektien jälkeen aletaan siirtymään lajiharjoitteluun.
Vakuutteli Kapu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti