Pirkan rasti ruutuun

Käytin saamani hesselioption ja osallistuin tänään pitkän Pirkan 217km +36 keskariryhmän vetohommiin. Tämä oli samalla matka oman henkisen kestävyyskantin äärirajoille ja palvelee elokuuta. Valmistautuminen meni minimi ponnistuksilla. Kirjoittelin toukokuun alussa, että alkaa tuleva Pirkka pikkuhiljaa kylmäämään. Sen jälkeen oli edessä parin viikon työmatkaputki ja tuliaisina  Intiasta ripuli ilman yhtäkään treeniä kahden viikon ajalta. Reissuista palattuani olin jo heittämässä pyyhkeen kehään, kun kävin ajamassa kevään ekan VK setin 2*20min omin päin. 10kg painonpudotuksen ja juoksentelun tuloksena olin kadottanut 50W 20min vedon keskitehosta ja sitä myöden vauhdit. Luotin kuitenkin adaptaatioon ja jatkoin hesselöintejä. Sekaan mahtui kevään ainoa oikea pitkä lenkki pyörällä Tour de Tampereen cyclo -ryhmässä ja sekään ei ihan normi WBR iloittelua ollut vauhtien suhteen. Viime viikolla tein vielä pari VK:ta ja toisen setin Spacerin kanssa. Olin jo varma, että Pirkka menee ihan hyvin kun tehot olivat enää 10-15wattia perässä vuoden takaiseen ja painoon suhteutettuna tilanne oli oikeastaan hyvällä mallilla. Ainoa, mikä askarrutti olisi kestävyys Pirkassa parin viimeisen tunnin osalta, mutta ei sekään kuitenkaan ihan hirveästi. Sitten tulikin suomalainen nätti kesäsää ja kunnon tuulet. Olisin ollut tänä aamuna ihan valmis ajelemaan jossain rauhallisemmassa vauhtiporukassa tai nukkumaan kotona, jos en olisi lupautunut vetäjäksi. Lähdettävä oli. Homma selvisi jo alusta pitäen. Tuulet pyörivät ja tekivät ryhmässä ajamisesta melko raskasta. Muroleen nousussa iski krampit, kun olin sätkinyt luukkumiehenä yhden pätkän ja epätoivo iski. Olin kyllä jo aika varma, että tässä ryhmässä en maaliin aja. Huoltopisteellä otin suolakurkkua ja sain krampit pois ja pääsin takaisin vetohommiin. Tosin tämän vuoden osalta omat vetohommat olivat kyllä aika paljon vähäisemmät kuin aiempina vuosina. Keskaritavoite ei ihan täyttynyt ja oli luokkaa 35,4kmh. Ryhmästä pääsi tuolla vauhdilla noin puolet maaliin ja loput tulivat toivottavasti hitaammissa ryhmissä. Pirkka -tavoite tuli täytettyä omalta osalta ja yhdellä lauseella summattuna: en olisi ikinä uskonut joutuvani Pirkan Pyöräilyssä noin koville. Olin määrittänyt etukäteen itselleni palkinnon, jos tiputan ennen tapahtumaa -10kg painoa ja selvitän matkan kunnialla.

Loppupäivä on mennyt makaillessa horteessa, palkintoa nautiskellen ja samalla tuli myös todistettua Eurosportilta Bradley Wigginssin tunnin ajon uusi ME. Kova äijä! Ja kotiutuipa meille tänään Helsingistä väsynyt mutta onnellinen tuore Performing Arts Suomen Mestari yhdestä joukkuesarjasta. Olimme eilen asiaa paikan päällä todistamassa. Hyvä Razzmatazz!

Tästä alkaa nyt sitten suunta kohti varsinaista roksuharjoittelua. Hesselöinti jäänee kertaan viikossa, mutta ei kokonaan pois. Ensi vuodelle on kuitenkin jo kovia ajatuksia aiheesta. Yksi hesseliharkka, mikäli sopii aikatauluiltaan omaan sapluunaan, on suunnitelmissa vielä tälle kesää. Se on Pyynikillä 200km ajo eli 60 kierrosta. Kanuunoiden EsaS on tuollaista väläytellyt ja se palvelisi roksuharjoitteluakin varsin hyvin. Muutoin ajattelin raapustella viimeiselle kahdeksalle viikkoa ennen h-hetkeä jonkinlaisen harjoittelurungon, jotta selkä olisi juoksukunnon puolesta suorana lähtöviivalla. Ja dieettihän taas jatkuu ankarana muutaman viikon ajan, kun olen pari viimeistä viikkoa syönyt aika huolettomasti ja huolella tuon hesselijakson takia.

Tulevalla sunnuntaille olemme alustavasti kaavailleet Markuksen ja PJH:n kanssa pidempää polkulenkkiä. Kapuhan on muiden vimppain kanssa sienestäjien pyhiinvaelluksella tulevana viikonloppuna ja pääyhteisharjoittetta ei voi toteuttaa . Tsemppiä koko tiimille! Onkohan sielläkin muuten niitä ihme hajoamisia, jos rastia ei löydy?

Tällainen välirapska Perikseltä