Kuluneet viikot ovat olleet harjoittelun puolesta haastavia ja suurimmat voitot ovat tulleet jokaisesta, joita on vain joitakin, lenkille lähdöstä. Tänäänkin oli voitto a) lähteminen Teivoon b) ehtiminen juuri ja juuri ennen lähtöä viivalle. Fiilis oli juoksun jälkeen hyvä ja ennen kaikkea sen takia, että sain pidettyä juoksussa suhteellisen tasaisen puristuksen loppuun asti. Siitä kuuluu iso kiitos Juusolle, jonka kanssa ollaan pari viimeistä reissua väännetty ihan huolella keskinäisen otannan muodossa. Nytkin olisin heivannut 3-4km nousuun, mutta kun ei vaan luonto antanut periksi jättäytyä kaverista. Kaapo oli kanssa mukana ja huolehti hyvästä takaa-ajojahdista.
Omasta näkökulmasta päivän hienoimmasta vedosta vastasi Suoramajärven mattomies alias Jaha. Vanhaan hyvään aikaan teimme itselleni kovat testiluontoiset raastot monesti yhdessä. Paljon hienoja muistoja kertyi noista oman kulkupolitiikan ajoista. Sitten tuli parilla talvilenkillä liukastuminen ja polvi alkoi temppuilemaan. Siirryin hesselöinnin eli kestävyysurheilun kuninkuuslajin pariin. Jaha jaksoi houkutella minua takaisin juoksuun monta vuotta - tuloksetta. Jonkun taivuttelun tuoksinassa tulin todenneeksi, että laitan pyörät naulaan saman tien ja alan treenaamaan juoksua uudelleen, kun juokset Teivon enkkani uusiksi. Tänään se oli lähempänä (13 sekkaa ja olisi enkka alitettu) kuin olisin koskaan kuvitellut sen olevan maaliskuun osakilpailussa. Omani on juostu huhtikuun lämmössä.
Olen tänään aloittanut mentaaliharjoitteet juoksuun paluun puolesta, koska huhtikuussa tuon lupauksen lunastus lienee Jahan kulkupolitiikalla väistämätön tosiasia. Absurdiuden huippuhan tässä on se, että Jaha joutuu säästelemään jalkojaan koko ajan ja on pieksenyt kuntonsa trainerilla. Minä taas olen nollannut juoksun kulkupolitiikan pyöräilyllä ihan täysin. Ei toimi omalla kohdalla noiden lajien yhdistäminen.
Monta asiaa olen uhonnut juoksun suhteen ja hiljentänyt suunpieksennän havaitessani asioiden realiteetin. Tässä Teivo -uhossa on kuitenkin tullut annettua Jahalle selvä lupaus ja siitä pidetään kiinni. Eli, jos hän huhtikuussa juoksee minun ennätysajan alle, en lunasta tälle kaudelle hesselilisenssiä ja ja treenaan puhtaasti juoksun ehdoilla koko loppuvuoden. Tätä odotellessa hesselöin seuraavat viikot varastoon ja kiitän Luojaani että en sentään luvannut myydä noita aarteitani. Hieno veto oli tänään siis Jahalla. Nostan kypärän korkealle ja kumarran syvään sekä toivon, että kaveri saa ehjän kauden vihdoinkin! Onnittelut!
Omasta näkökulmasta päivän hienoimmasta vedosta vastasi Suoramajärven mattomies alias Jaha. Vanhaan hyvään aikaan teimme itselleni kovat testiluontoiset raastot monesti yhdessä. Paljon hienoja muistoja kertyi noista oman kulkupolitiikan ajoista. Sitten tuli parilla talvilenkillä liukastuminen ja polvi alkoi temppuilemaan. Siirryin hesselöinnin eli kestävyysurheilun kuninkuuslajin pariin. Jaha jaksoi houkutella minua takaisin juoksuun monta vuotta - tuloksetta. Jonkun taivuttelun tuoksinassa tulin todenneeksi, että laitan pyörät naulaan saman tien ja alan treenaamaan juoksua uudelleen, kun juokset Teivon enkkani uusiksi. Tänään se oli lähempänä (13 sekkaa ja olisi enkka alitettu) kuin olisin koskaan kuvitellut sen olevan maaliskuun osakilpailussa. Omani on juostu huhtikuun lämmössä.
Olen tänään aloittanut mentaaliharjoitteet juoksuun paluun puolesta, koska huhtikuussa tuon lupauksen lunastus lienee Jahan kulkupolitiikalla väistämätön tosiasia. Absurdiuden huippuhan tässä on se, että Jaha joutuu säästelemään jalkojaan koko ajan ja on pieksenyt kuntonsa trainerilla. Minä taas olen nollannut juoksun kulkupolitiikan pyöräilyllä ihan täysin. Ei toimi omalla kohdalla noiden lajien yhdistäminen.
Monta asiaa olen uhonnut juoksun suhteen ja hiljentänyt suunpieksennän havaitessani asioiden realiteetin. Tässä Teivo -uhossa on kuitenkin tullut annettua Jahalle selvä lupaus ja siitä pidetään kiinni. Eli, jos hän huhtikuussa juoksee minun ennätysajan alle, en lunasta tälle kaudelle hesselilisenssiä ja ja treenaan puhtaasti juoksun ehdoilla koko loppuvuoden. Tätä odotellessa hesselöin seuraavat viikot varastoon ja kiitän Luojaani että en sentään luvannut myydä noita aarteitani. Hieno veto oli tänään siis Jahalla. Nostan kypärän korkealle ja kumarran syvään sekä toivon, että kaveri saa ehjän kauden vihdoinkin! Onnittelut!
Kiitoksia onnitteluista!
VastaaPoistaEnpä kyllä olis uskonut ennen Teivoa, että tätä lupausta tarttee tämän kevään aikana nostaa esille. Siinä se nyt kuitenkin on, toteutusta vaille valmis. Paljon kuitenkin saattaa ehtiä taas tapahtua ennen pääsiäsistä.